lauantai 18. kesäkuuta 2011

Turnausväsymystä

Tänään koettiin sellainenkin ihme, että lapset kyllästyivät huvipuistoon ennen vanhempiaan ja lopulta se oli allekirjoittanut, joka portilla kiukutteli aikaista lähtöä. Ei kyllä yhtään auttaneet kiukuttelut, marinat eikä alahuulen riiputtaminen - muut jyräsivät huvittelunhaluisen ja hotellille palattiin "vain" 8h riekkumisen jälkeen. Ihmeen nihkeää porukkaa tuo perheen miesväki, ei edes käyty kaikissa laitteissa! Lisää hupia on kuitenkin luvassa huomenna, kun matka suuntautuu Kööpenhaminaan ja tietysti Tivoliin.

Reissun tässä vaiheessa alkavat ajatukset jo pikku hiljaa suuntautua kohti kotia ja vähitellen töihinkin. Johan tuo armas työpaikka on parina yönä hiipinyt uniin, viimeksi tosin hotellina, josta olin varannut perheelle huoneen. Hmm... Liikaa vai liian vähän lomailua takana? Ajatus omasta sängystä ja oman ruokapöydän ääressä syömisestä kuitenkin jo houkuttaa, pyykinpesuakin kerkesin tänään jo haikailla. Ei sillä, että vaatteet olisivat loppumassa - kyllä kaikkeenvarautuja pakkaa niin paljon tavaraa mukaan, että vielä viimeisenäkin aamuna saadaan lapsille puhtaat kalsarit jalkaan.

Note to self: seuraavalle lomalle ei ole mikään pakko ottaa ihan jokaista mahdollista ajanvietettä, kirjaa tai tyhjää muistilehtiötä mukaan. On niin paljon muutakin tekemistä, että suurin osa jää käyttämättä ja sitten sitä on ihan turhaan ajeluttanut viittä kovakantista romaania ympäri Eurooppaa. Jokaiseen vaivaan ei myöskään tarvitse pakata lääkettä tai salvaa mukaan, ainakaan sellaisia määriä kuin meidän matka-apteekissa on. Yllättäen niitä ihan oikeita apteekkeja näiltäkin kulmilta on paikallistettu. Tämä vihjeenä myös kaikille muille kerrottakoon.

Toisaalta, pessimisti ei pety ja kaikkeenvarautuja voi kotona todeta, että turhaan oli taas sitä ja sitäkin mukana. Jos ei olisi ollut, olisi taatusti tarvittu. Niin kuin sateenvarjoja tai kunnollista takkia tällä reissulla. Ei ole mukana ja vähintään joka toinen päivä on satanut. Tänään sain osakseni jokseenkin kummastuneita katseita kuravaatteisiin pukeutuneilta tanskalaisilta, kun hameessa ja ohuessa hupparissa tepsuttelin kaatosateessa. Ei ole edes niitä pitkiä housuja matkassa mukana! Sään suhteen optimisti, tautien varalta täyspessimisti - kai tuossakin joku outo tasapaino on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti