Unelmakoteja - kotiunelmia

Omakotitalo meren rannalla kaupungin keskustassa kaikkien palvelujen lähellä - tämähän se on kuulemma suomalaisten suuri unelma. Mahdotonta? Ei ainakaan Kokkolan asuntomessualueella. Ihan kaupungin keskustassa ei alue toki ole, mutta kävelymatkan päässä kuitenkin ja niitä unelmakoteja - niitä on alueella melkein vieri vieressä. Rantatonteille rakennetuista olisin kelpuuttanut kodikseni joka ainoan, enkä ympyrän sisäkehältäkään montaa olisi hyljännyt. Asuntokuume ja ennen kaikkea omakotitalokuume siis vaivaa pahasti. Vaan kun ei sinne kotiseudulle Kokkolaan ole järkeä muuttaa (työttömänä ei paljon asuntolainoja makseltaisi, töitä ei allekirjoittaneen ja Mestari Juoksijan aloilta siellä taida olla tarjolla), joutuu helsinkiläistynyt keskipohojalainen tyytymään lähiökolmioonsa. Sisustaa sentään voi, vaikka sitten siihen merenrantatalon tyyliin ja sisustuskuvia räpsinkin tarmolla messuillessani. Mitään ihan uutta ja ihmeellistä ei vastaan tullut, tai sitten kyse oli niinkin ihmeellisestä ratkaisusta, ettei se vain meillä toimisi. Toteuttamiskelpoisia ideoita kuitenkin löytyi ihan riittävästi ja sitten läjä niitä sitkun-haavekuvia. Jotain tällaista voisin haluta meillekin:

Suurin osa sisustuksissa käytetyistä maalauksista olisi myös suoraan kelvannut seinälle. Noinkohan sitä uskaltaisi joululahjaksi toivoa itselleen edes yhtä pikkuruista taulua...? Tilaa ainakin olisi seinillä; kuusi vuotta ollaan asuttu ja kokonaista yksi on saatu ripustettua. Kehystämättömiä taidejulisteita ja valokuvia + kehyksiä niille on vaatehuoneessa odottamassa läjäpäin, vissiin on vieläkin menossa pohdinnat siitä mihin mikin sijoitetaan.

Toisaalta, hirveän hyvä ettei olla turhaan rei'itetty seiniä vielä. Eräällä täällä kun on remonttikuume ja suorastaan hirveä tuska vaihtaa pintamateriaaleja ja seinien värejä (monikossa, koska meilllähän ei kahta samanväristä huonetta tai edes seinää ole). Eipä siis tarvi kitata mitään, voidaan suoraan telata päälle uudet sävyt. Ja sen jälkeen pitää tietysti vaihtaa verhot ja muut tekstiilit, ja sohvakin alkaa näyttää nukkavierulta... Suuret on suunnitelmat, katsotaan mitä niistä loppujen lopuksi toteutetaan ja milloin. Parin vuoden sisällä alkaa joka tapauksessa julkisivu- ja ikkunaremontti; samalla rytinällähän sitä viimeistään siinä vaiheessa pistäisi sisäpuolenkin uusiksi. Jospa siihen mennessä myös hirviöosasto olisi kasvanut sen verran isoksi, että voisi harkita muutakin kuin pomminkestävää sisustusta.